Miten kaupungeissa sovitetaan yhteen maankäytön suunnittelu, luontoarvot, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä kaupunkilaisten toiveet? Tätä pohdittiin Tampereella ensimmäisessä Kaupunkien luontofoorumissa. MUST-hankkeen tutkijat Kari Jalonen ja Valtteri Aaltonen toivat tapahtumaan kaivattua vuoropuhelua.
Kaupunkikehitys ja ekologinen kestävyys liittyvät tiiviisti yhteen. Kaupunkien päätöksenteko vaikuttaa merkittävästi ympäristön laatuun, luonnonvarojen käyttöön, ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen – sekä siten myös ihmisten ja muiden lajien hyvinvointiin.
Tulevaisuudessa ihmiset, työpaikat ja palvelut keskittyvät yhä vahvemmin kaupunkeihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uusille kaupunkilaisille tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, yrityksille tontteja, lapsille kouluja, nuorille harrastuspaikkoja sekä ikääntyville palveluasumista ja hoivatiloja. Sujuva arki kaupungissa vaatii myös liikenneverkon ja muun infrastruktuurin rakentamista ja ylläpitämistä.
Samalla kaupungit ovat riippuvaisia luonnon ekosysteemeistä. Hyvän elämän edellytykset ovat uhattuina, kun ihmisen vauhdittama ilmastonmuutos ja luontokato etenevät. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan noin neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, ja lajikato on edennyt kuudenteen sukupuuttoaaltoon.
Syyskuun alussa Tampereella järjestetyssä ensimmäisessä Kaupunkien luontofoorumissa Suomen kymmenen suurinta kuntaa sitoutuivat luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Julkilausumassaan kaupunkien pormestarit ja kaupunginjohtajat sopivat yhteisistä tavoitteista ja toimista luontotoimien vauhdittamiseksi.
Tarvitsemme yhteistä keskustelua kaupunkiympäristöstä
MUST-tutkimushanke osallistui Kaupunkien luontofoorumissa Kuntaliiton järjestämään Luonto, ilmasto ja maankäyttö kaupungissa -teemaseminaariin. Tilaisuudessa haimme vastauksia kysymykseen: Miten sovittaa yhteen kaupungin maankäyttö, elinvoima, luontoarvot, ilmastonmuutos ja kaupunkilaisten toiveet? Ei mikään helpoin pala purtavaksi. Siksi aihetta on syytä lähestyä moniäänisesti ja -tieteisesti.
Kysymystä kommentoivat paneelissa nuorten ilmastodelegaatti Elo Vanhanen Allianssista, kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen Tampereen kaupungilta sekä aktivistimummo Tuula Råman. Keskustelua johdattelivat johtava tutkija Kari Jalonen Demos Helsingistä ja tutkijatohtori Valtteri Aaltonen Helsingin yliopistosta.
Lisäksi varasimme reilusti aikaa noin sadan tilaisuuteen osallistuneen asiantuntijan ajatuksille. Osallistujat keskustelivat sekä keskenään että panelistien kanssa, ja suunnittelivat omia seuraavia askeleitaan luontokadon torjumiseksi osana omaa ja yhteisöjensä toimintaa. Keskustelu oli innokasta ja osallistujat nostivat esiin konkreettisia suunnitelmiaan, jännitteitä eri näkökulmien välillä ja yhteistyön mahdollisuuksia:
“Haluaisin ylipäätään keskustella mahdollisimman monen eri työtä, erilaisista taustoista ja eri asiantuntemuksella tähän samaan teemaan sisään tulevan ihmisen kanssa. On ihan välttämätöntä lisätä ymmärrystä eri tavoin ajattelevien ihmisten välillä.”
“Hienoa, että kaupungit tunnistavat ristiriidan kaavoitukseen liittyen. Seuraava iso, kiireinen askel on pohtia, miten päästään eteenpäin ja miten saadaan jatkuvuutta, niin ettei esim. henkilöstö/päättäjämuutokset vaikuta kestävän kehityksen tavoitteisiin tai niiden toteuttamiseen.”
“Missä on kasvun rajat, vai kasvavatko kaupungit rajattomasti? Kuka tai mikä rajat määrittävät ja miten ne määritetään? Vai kasvavatko kaupungit ikuisesti ja loputtomasti?”
Kaupunkisuunnittelun ja osallistumisen onnistumiset sekä sudenkuopat esiin
Tampereella on esimerkiksi koettu onnistumisia maankäytön suunnittelussa. Hiilineutraalin tiekartan toimenpiteet ovat luoneet vahvan uskon siihen, että Tampere pääsisi ilmastotavoitteisiinsa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii erityisesti liikkumisen, rakentamisen, asumisen, energiankäytön ja kulutuksen ilmastopäästöjen vähentämistä. Tämä työ tarjoaa tukea myös kaupunkiluonnon monimuotoisuustoimille.
Samaan aikaan alueella osa asukkaista kokee, että lähiympäristöön liittyvään päätöksentekoon on vaikea vaikuttaa. On esimerkiksi epäselvää, missä vaiheessa kaupungin suunnitelmia pääsee kommentoimaan ja miten kaupunkilaisten näkemykset huomioidaan. Mistä kaupunkilainen voi puolestaan pyytää apua ja lisäselvitystä, jos kommentoitavana olevia kaavoitusasioita ei ymmärrä?
Keskustelussa nousivat myös esiin poliittisen päätöksenteon paineet ja arvopohjaisuus. Luonnon monimuotoisuudesta ja kaupunkien maankäytöstä pitäisi pystyä keskustelemaan rakentavasti ja tietopohjaisesti yli vaalikausien. Luontokadon torjumisessa tarvitaan monialaista tietoa ja kykyä huomioida ja arvottaa eri tarpeita. MUST-hankkeessa tuemme tätä työtä kehittämällä tapoja huomioida kaupunkikehittämisen vaikutus muiden lajien elinoloihin systemaattisesti, luontevana osana kaupunkisuunnittelun päätöksentekoa.
Kaiken kaikkiaan tilaisuuden jälkeen on selvää, että tarvitsemme lisää keskustelua ja yhteisymmärryksen rakentamista siitä, minkälainen on kaupunki, jossa ympäristö- ja ilmastotavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelu jatkukoon Kaupunkien luontofoorumin jälkeen!
Kiitos vielä kaikille Luonto, ilmasto ja maankäyttö -teemaseminaarin järjestäjille ja puhujille:
- Yhdyskunta- ja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen, Kuntaliitto
- Apulaispormestari Ilkka Porttikivi, Tampereen kaupunki
- Yliopistonlehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto
- Kehittämispäällikkö Anne Jarva, Kuntaliitto
- Kehittämispäällikkö Kaisa Mustajärvi, Tampereen kaupunki
- Ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala, Tampereen kaupunki
- Erityisasiantuntija ja Luontokunnat- ja Luontoviisaat kunnat -verkostojen vastuuhenkilö Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Teksti: Salla Kässi ja Kari Jalonen, Demos Helsinki
Kuvat: Salla Kässi, Demos Helsinki
