Suomalaisille luonto näyttäytyy tärkeänä osana identiteettiä ja luonnon arvo hyvinvoinnille tunnistetaan laajasti, kertovat vuoden 2025 luontobarometrin tulokset. Toimien riittävyydestä vastaajien kesken on kuitenkin erimielisyyttä.
Huhtikuun kuudes vietettiin taas Suomen ylikulutuspäivää. Se merkitsee laskennallista päivää jolloin olemme kuluttaneet oman osuutemme maailman uusiutuvista luonnonvaroista kestävästi. Vuoden 2025 luontobarometrin tulokset antavat kuitenkin toivoa luonnon ja ihmisen yhteiselon sovittamisesta yhteen.
MUST:n tutkijat osallistuivat ympäristöministeriön koordinoimien ilmasto- ja luontobarometrien kysymysten valmisteluun. Halusimme eritoten saada lisää tietoa siitä, miten suomalaiset suhtautuvat luontoon ja millaisia hyötyjä ja arvoja he luonnolla näkevät. Tulokset ovat kannustavia, mutta herättävät pohtimaan arvojen ja toimien välistä suhdetta.
Luontobarometrin 2025 tulosten mukaan suomalaiset arvostavat luontoa. Vastaajista 96 prosentin mukaan puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä ja ja 87 prosenttia on sitä mieltä, että luonnon itseisarvo olisi huomioitava päätöksenteossa. Enemmistö vastaajista (86%) tunnistaa myös luontokadon vaikutukset esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen. Vastaajista 72 prosenttia on huolissaan Suomen luonnon tilanteesta.
Moni pohtii kulutustaan ympäristön näkökulmasta
Monet suomalainen pohtivat myös omia kulutustottumuksiaan ympäristönäkökulmasta. Luontobarometrin mukaan jopa 79 % suomalaisista ajattelee, että ei-välttämätöntä tuotantoa ja kulutusta tulisi vähentää ympäristösyistä. Lisäksi 91 % on sitä mieltä, että tuotteet pitäisi suunnitella pitkäikäisemmiksi, vaikka ne maksaisivat siten enemmän.
Eroja mielipiteisiin tulee kysyttäessä nykyisten toimien riittävyyttä. Yli puolet vastaajista (56 %) on sitä mieltä, että Suomessa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja 47 % on sitä mieltä, että luonnonsuojelu on riittävällä tasolla valtakunnallisesti. Samaten vastaajista 41 prosentin mukaan suomalaiset yritykset ja toimialat huomioivat luonnon riittävästi toiminnassaan. Vastaajista 69 % kuitenkin kertoo, että luontokadon torjumiseksi tarvitaan vahvempaa sääntelyä. Luontobarometri ei kuitenkaan vastaa sellaisiin kysymyksiin kuten kehen tai mihin tämän sääntelyn tulisi kohdistua.
Kuva: Luontobarometri 2025, Veria.
Kuntien odotetaan huomioivan luonnon monimuotoisuus päätöksenteossaan
Kunnilta odotetaan vastausten perusteella toimia. Jopa 89 prosenttia vastaajista kertoo, että kuntien tulisi ottaa luonnon myönteiset terveysvaikutukset nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Eri mieltä on vain 7 %. Samaten vastaajista 89 prosentin mukaan luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa ja 78 % on sitä mieltä, että oma kotikunta voi jättää nurmikoita leikkaamatta tai viheralueita haravoimatta luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. Tulokset antavat selkeän kannusteen päättäjille huomioida luonto paremmin päätöksenteossa.
Vaikka tulosten taustasyyt vaativat vielä tarkempaa analyysiä, kertovat ne jaetusta arvostuksesta luontoa kohtaan; suomalaiset tunnistavat luonnon merkityksen hyvinvoinnille ja identiteetille. Kestävien tekojen ja näkemysten välillä on kuitenkin yhä kuilu, joka vaatii syvempää ymmärrystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin yhteydestä, jotta arvot voivat muuttua teoiksi kestävän ja monilajisen tulevaisuuden puolesta.
Voit tutustua luonto- ja ilmastobarometrien tuloksiin tarkemmin täällä: https://ym.emmi.fi/l/xgQhLFtkVNx7
Teksti: Sofia Suomalainen
