MUST-hankkeessa edistämme monilajista siirtymää. Tutkimuksessamme pohdimme aiempaa syvemmin, mitä muut lajit ja luonto merkitsevät ihmisille.

Työssämme olemme inspiroituneet laajaan tutkimuskatsaukseen perustuvasta raportista, joka pyrkii kattavasti hahmottamaan luonnon moninaisia arvoja. Kyseessä on hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in vuonna 2022 julkaisema raportti (ns. Values Assessment eli arvoraportti), jossa esitetään luokittelu luonnon moninaisista arvoista ja niiden määrittelystä.

Suomen Luontopaneeli on suomentanut ja mukauttanut raportin pääviestit Suomen kontekstiin (kts. julkaisu). Arvoraportin keskeinen sanoma on, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen edellyttää ajattelutavan muutosta, jotta luonto nähtäisiin laajemmin kuin vain hyödyntämisen näkökulmasta. Luontoon kytkeytyvät myös esimerkiksi henkiset ja merkityksellisyyden kokemukset.

Suhdettamme luontoon ja yhteiseloamme luonnon kanssa voidaan arvoraporttiin nojaten tarkastella neljän kehyksen kautta:

  1. katsommeko luonnon olevan yksinomaan meitä varten ja elämme pääasiassa luonnon resursseja hyödyntäen,
  2. elämmekö luonnon tuottamia hyötyjä arvostaen,
  3. elämmekö yhdessä luonnon kanssa vai
  4. katsommeko elävämme osana luontoa.

Nämä neljä kehystä eivät ole toisiaan poissulkevia. Kaksi viimeisintä kehystä ovat sellaisia, joiden kautta voimme hahmottaa monilajisuuden näkökulmaa ja mitä sillä tarkoitetaan.

Tutkimuksessamme pyrimme ymmärtämään laadullisten tutkimusmenetelmien avulla, mitä kaupunkiluonto tai luonto ylipäätään merkitsee tutkimusalueidemme asukkaille Turussa, Lappeenrannassa ja Tampereella.

Toteutamme tutkimuksen keskustelemalla luontoarvoista yhdessä kaupunkilaisten kanssa ennalta määritellyn keskustelurungon avulla. Kysymysten tavoitteena on paljastaa luonnon piilossa olevat ja moninaiset arvot. Esitämme erilaisia näkökulmia, joita osallistujat pohtivat omiin kokemuksiinsa peilaten. On ollut haastavaa, mielenkiintoista ja myös hauskaa luoda kysymyksiä, joiden kautta herättelemme ajatuksia liittyen arvoraportin neljään kehykseen ja erityisesti muiden lajien rooliin kaupunkilaisten arkielämässä.

Olemme keskustelleet kaupunkilaisten kanssa esimerkiksi siitä, mitkä piirteet tekevät kaupunkiympäristöstä joillekin lajeille miellyttävän asua ja keillä muilla on oikeus elää kaupungissa ihmisten kanssa. Entä voiko yhteiselosta seurata jotain hyvää tai ristiriitaista?

Olemme myös pyrkineet astumaan tuttujen kaupunkieläinten kuten ketun, jäniksen tai oravan saappaisiin ja pohtineet kokemuksia tai arjen tilanteita, joita ihmiset ja muut lajit mahdollisesti jakavat. Esimerkiksi päivittäiset tienylitykset kaupungissa voivat olla yhtä jännittäviä perheen pienimmille, olipa kyseessä ihmisen tai toisen lajin jälkeläinen.

Sisällönanalyysin kautta pureudumme näihin ryhmäkeskustelumateriaaleihin ja hahmotammea, kuinka monilajisuuden näkökulmaa voisi tuoda mukaan kaupunkisuunnitteluun. Nyt odotamme, että saamme nauhoitetut aineistot litteroitua ja pääsemme analyysin pariin.


Apulaisprofessori Nora Fagerholm & tutkimusassistentti Claudia Krohn, Turun yliopisto

Share