Kutsuimme MUST-tutkimushankkeen ystävät ja yhteistyökumppanit keskustelemaan monilajisesta oikeudenmukaisuudesta ja kaupunkiluonnon tilasta kanssamme hankkeen ensimmäisille monilajisille aamukahveille.
Järjestimme monilajiset aamukahvit ensimmäistä kertaa helmikuussa 2026. Halusimme keskustella ja kuulla, minkälaista hyötyä MUSTista on ollut käytännössä hankkeemme yhteistyökumppaneille. Keskusteluun osallistui yli 70 ihmistä, jotka edustivat kattavasti eri tutkimuksen, kaupunkien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmia.
Aamukahvien pääasiana oli keskustelu ja kokemusten jakaminen. Kutsuimme paneelikeskusteluun Virve Hokkasen ympäristöministeriöstä, Niina Ruuskan Turun kaupungilta, Maria Jokelan Lappeenrannan kaupungilta ja Kaisa Mustajärven Tampereen kaupungilta.
Paneelissa keskustelimme Nora Fagerholmin ja Maria Hällforsin alustuksen innoittamina siitä, mikä kaupunkien monimuotoisuustyössä on tällä hetkellä ajankohtaista ja mitä MUST-hanke on antanut ministeriölle ja kaupungeille. Keskustelu pureutui myös siihen, miten yhteiskunnallinen keskustelu monilajisesta oikeudenmukaisuudesta on kehittynyt ja miten luonnon oikeuksia voitaisiin tuoda osaksi monimuotoisuustyötä nyt ja jatkossa.
Monimuotoisuuden tulisi olla keskeinen osa kaupunkikehitystä
Keskustelussa korostui luonnon monimuotoisuuden nouseminen yhä vahvemmin osaksi kestävän kaupunkikehityksen keskustelua.
Virve Hokkanen toi valtiohallinnon näkökulmasta esiin tarpeen sovittaa yhteen rakentamisen ja luonnon tavalla, joka luo hyviä ja viihtyisiä elinympäristöjä ihmisille – usein tällainen ympäristö tukee myös muiden lajien hyvinvointia. Haastavaa kuitenkin on saada suunnittelussa huomioitua sekä ihmisten moninaisuus että muiden lajien tarpeet.
Turun kasvua korostavasta näkökulmasta siirtyminen kohti luontopositiivisuutta edellyttää Niina Ruuskan mukaan kunnianhimoisten tavoitteiden ja kaupunkikehityksen yhteensovittamista. Hän peräänkuulutti kaavamerkintöjen monipuolistamista ja uusien keinojen käyttöönottoa, jotta uusia alueita rakennettaessa voitaisiin samalla vahvistaa luontoa jopa entistä enemmän. Mielenkiintoinen esimerkki tästä ovat teollisuusalueet. Tärkeää on, että tutkimustulokset saadaan vietyä käytäntöön, ja että esimerkiksi kasvilajivalinnoilla ja lintulajien näkökulmien huomioimisella on merkitystä. Paikalla olevan luonnon säilyttäminen tai parantaminen on aina olennaisinta, vaikka ekologinen kompensaatio onkin tärkeä työkalu.
Myös Kaisa Mustajärvi toi esiin kasvavan kaupungin näkökulmaa. Tampereella on käynnissä monta tutkimushanketta, jotka tuottavat arvokasta tietoa luonnon monimuotoisuuden seurantaan (esim. BOOST ja Arvo). Tampereella kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelma on juuri menossa päätöksentekoon. Tahtotilaa ja kiinnostusta löytyy uusiin toimintamalleihin suunnittelijoiden ja toimijoiden keskuudessa. Ennallistaminen tarjoaa mahdollisuuksia palauttaa menetettyjä luontotyyppien toimintoja. Mustajärvi toi esiin myös sen, että luonnon tuomiseen kaupunkiin saattaa liittyä pelkoja, mutta onneksi nyt on alettu näkemään enemmän mahdollisuuksia. Hän painotti vahvan sidosryhmäosallistamisen merkitystä.
Etelä-Karjalassa tilanne on hieman toisenlainen. Alueella tehdään tiiviistä seudullista yhteistyötä, jossa suoran rahoituksen vähäisyydestä huolimatta asioita viedään eteenpäin kehityshankkeiden kautta. Maria Jokela kertoi, että Lappeenrannan alueella on hankkeita liittyen esimerkiksi ekologiseen kompensaatioon ja ennallistamiseen.
Mitä tarvitaan monilajisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen?
Monilajisilla aamukahveilla pohdimme, mitä toimintaympäristössä tulisi muuttua, jotta monilajista oikeudenmukaisuutta saadaan edistettyä. Tärkeää olisi erityisesti:
- Eri näkökulmien samanaikainen huomiointi (ihmisryhmät, muut lajit, elinympäristöt).
- Monenlaisen tiedon tarve: ekologia, kaupunkisuunnittelu, viestintä ja sidosryhmätaidot.
- Ihmisten saaminen mukaan keskustelemaan yhdessä.
Panelistit korostivat tiedon ja osaamisen lisäämistä läpi kaupunkiorganisaation. Myös kaupungin vahva yhteistyö yritysten, järjestöjen ja paikallisten yhdistysten kanssa on tärkeää monien intressien yhteensovittamiseksi. Dialogin käynnistämisessä olemme MUST-hankkeessa voineet olla kaupungeille myös konkreettisesti avuksi.
On hyvä muistaa, että lopulta monia kaupunkisuunnittelun tärkeitä teemoja – kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista, luonnon monimuotoisuuden tukemista sekä ihmisten hyvinvointia – voidaan edistää samoilla keinoilla. Lisäksi nyt on erityisen hyvä ajankohta edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, sillä yhteiskunnallisten ja poliittisten painotusten muutoksen myötä luonto on noussut vahvasti keskusteluun ilmastonmuutoksen rinnalle yhteishyötyjen näkökulmasta.
Jatkossa meidän tulisi edistää monilajisuuden kriteerien ja toimintatapojen läpileikkaavaa sisällyttämistä kaavoitukseen ja kaupunkien kehitysprosesseihin sekä valtionhallintoon. Konkreettisena keinona aamukahveilla nousi esiin etenkin vihreän kytkeytyneisyyden tukeminen lajien hyvinvoinnin edistämiseksi.
Monilajiset aamukahvit jatkuvat syksyllä 2026
Kysyimme monilajisten aamukahvien osallistujilta, mistä he haluaisivat kuulla lisää jatkossa. Palautteen perusteella heitä kiinnosti erityisesti, miten kaupungit voivat hyötyä hankkeen tuottamasta tiedosta, millaisia käytäntöön sovellettavissa olevia työkaluja on kehitteillä sekä miten monilajisuus ja muiden lajien äänet voidaan ottaa huomioon esimerkiksi strategisen luontotiekartan laadinnassa. Nämä kysymykset tulevat ohjaamaan tulevaa työtämme MUST-hankkeessa.
Kiitos osallistujille aktiivisesta panoksesta ensimmäisiin monilajisiin aamukahveihin! Jatkossa tulemme järjestämään monilajisia aamukahveja kaikille avoimina webinaareina, joissa käsittelemme monilajisen oikeudenmukaisuuden tarkempia sisältökysymyksiä asiantuntijoiden kanssa. Tarkemmat teemat ja toteutusaikataulu tarkentuvat, kun saamme rahoituspäätöksen hankkeen jatkosta. Todennäköisesti jatkamme jo heti syksyllä 2026.
Teksti: Salla Kässi ja Kari Jalonen, Demos Helsinki
Kuva: Pauliina Rautio
