Yliopistokampukset ympäri maailman tekevät työtä luonnon hyväksi. Nyt villiinnytämme kampusalueita myös Suomessa.

Oletko kiinnittänyt huomiota luonnon tilaan tai seurannut eri lajien elämää yliopistokampuksilla?

MUST-kampuspiloteissa herätämme huomiota luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja yhteiselosta eri lajien kanssa. Kampuspilotit ovat villiinnyttämiseen liittyviä kokeita. Niillä lisäämme vihreää alueille, joissa alkuperäistä kasvillisuutta ei enää ole tai sen määrä on vähäinen.

Käynnistimme tänä vuonna kampuspilotit Turun yliopiston Yliopistonmäen, Tampereen yliopiston Hervannan ja Lappeenrannan LUT-yliopiston Skinnarilan kampusten piha-alueilla.

Ensi keväänä saamme nauttia yliopistokampuksille tehtyjen viherrysten kukinnasta. Sipulikukat, maksaruohot ja kukkivat pensaat sekä toivottavasti myös siemenin kylvetyt ensimmäiset niittykukat puhkeavat täyteen loistoonsa. Alueille on myös istutettu herukkapensaita, jotka kuuluvat pohjoismaiseen lehtoluontoon. Koska kampusalueet ovat pitkään olleet puistoa, on aluille lisäksi istutettu kotimaisia koristekasvilajeja, jotka tarjoavat ravintoa pölyttäjille.

Suunnittelimme pilottikokeet MUST-tutkimushankkeen Tampereen arkkitehtiyksikön työpaketissa yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöjen SYK Oy:n teknisten managereiden kanssa. Tavoitteenamme piloteissa on luonnonmukainen rakentaminen kaikilla pilottikampuksilla.

Pilottikohteissa olemme hyödyntäneet sekä rinnakkaisten tutkimushankkeiden kuten Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioista BIWEn tuloksia että hankkeeseemme mukaan valittujen viherrakentajien kokemusta. Ennen muutostöitä tutkimme alueilta kasvilajit ja otimme maaperänäytteet.

Kaikkiin kohteisiin on tulossa käyttöön hyönteishotelleja, joita olemme rakentaneet yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Lokakuussa 2024 ovat olleet käynnissä myös kampuskyselyt, joista kiitokseksi osallistujille jaoimme MUST-haalarimerkkejä.

Pilottikampuksilla on omat erityispiirteensä

Lappeenrannan ja Tampereen pilottikohteissa muutimme nurmikkoaluetta puiden ympärillä, jotta voimme paremmin vaalia nurmikonleikkuusta vaurioitunutta juuristoa. Lappeenrannan LUT-yliopiston läntisen sisäänkäynnin viereisen nurmen kaksi haapaa ovat saaneet juurillensa lisäsuojaa multavallista, jossa kasvaa nyt marjapensaita sekä maanpeitekasveja.

Ympäröivän nurmen valkoisten kaunokaiskukkien seuraksi loimme nurmeen laikut, joihin kylvimme niittykukkien siemeniä. Toimme kampukselle puunrunkoja penkeiksi ja maatuvaksi lahopuuksi, joka tarjoaa suojaa elinympäristön hyönteisille. Sisiliskoja ja pieniä hyönteisiä hyödyttää myös aluetta rajaava kivikkoreunus. Ihmiset voivat nyt puolestaan kulkea uutta kulkureittiä puiden varjoon. Lappeenrannan pilotin toteutti Peltolan Piha Oy.

Tampereen Hervannan etunurmien kaksi vaahteraa saivat ympärilleen kehän kampuksen rakennustöiden vuoksi poistetuista puista. Suurimmalle niistä voi hyvin istahtaa vaikkapa kampuksen tapahtumissa. Maavalliin istutimme marjapensaita ja maanpinnan peittäviä kasveja, kuten erilaisia kurjenpolvia. Aurinkoiselle alueelle teimme paikan paahdekasveille, johon ensimmäiset mehiläiset ja kimalaiset löysivät tiensä jo istutusvaiheessa. Myös Hervantaan teimme ihmisille uuden kulkureitin. Sen päässä olevalta penkiltä avautuu näkymä kampukselle. Hervannan kohteen toteutti Mansen Ekotarhuri.

Turun Yliopistonmäen pilotti sijaitsee puolestaan Tiedonportaiden jyrkässä ja kallioisessa rinteessä. Poistimme alueelta suureksi kasvaneet, Suomeen luontoon kuulumattomat vuorimännyt ja istutimme tilalle katajan matalia muotoja, marja- ja koristepensaita, perennoja sekä pieniä niittylaikkuja. Kallioiden kasvillisuutta tuimme vaalimalla jo olemassa olevaa kallioketojen lajistoa. Kallioilla on valmiiksi myös oma rikas jäkälä- ja sammallajistonsa.

Nyt olemme vaiheessa, jossa kehitämme rinteen alaosaa ketoniityksi hoidolla ja niittysiemenin. Pilotin reunaan teimme matalan lahoaidan, johon kasaamme alueelta kerätyt oksat ja ne palaavat lahotessaan ravinteina maaperään hyödyttäen monia eliöitä sekä lisäten maaperän monimuotoisuutta. Turun kohteen toteutti Lassila & Tikanoja.

 

Teksti ja kuvat: Laura Uimonen, Tampereen yliopisto