Käynnissä oleva EU:n Ennallistamisasetuksen toimeenpano nostaa uudella tavalla näkyviin luontoon heijastamiamme arvoja. MUST- ja ForTran-tutkimushankkeet järjestivät aiheesta yhteisen foorumin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön viranhaltijoiden kanssa.
Ennallistamissuunnitelma on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys positiiviseksi vuoteen 2030 mennessä. Aikaa ei siis ole hukattavaksi.
Seuraavien kahden vuoden aikana Suomen, kuten muidenkin EU:n jäsenvaltioiden, on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa määritellään periaatteet ja suuntaviivat ennallistamisasetuksen kansalliselle toimeenpanolle. Asetuksen vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan, ja luonnontilan parantamistoimet tulisi aloittaa jo nyt, ennen suunnitelman valmistumista. Tästä syystä laaja julkinen keskustelu luonnontilan parantamisesta ja asetuksen tavoitteiden saavuttamisesta on tarpeen. Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeilla on tässä keskustelussa tärkeä rooli tietopohjaisen päätöksenteon tukemisessa.
MUST-hanke tapasi yhdessä metsäsektorin oikeudenmukaista kestävyysmurrosta tutkivan ForTran-tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön viranhaltijoita loppuvuodesta 2024. Tapaamisessa keskusteltiin mahdollisuuksista tukea ministeriöiden työtä kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa. MUST-hankkeen kautta haluamme tuoda keskusteluun ei-inhimillisen näkökulman, joka korostaa ekologisen kytkeytyvyyden ja kaikkien lajien hyvinvoinnin edistämisen merkitystä toimien täytäntöönpanossa ja kohdistamisessa.
Lajien välisten yhteyksien syvempi ja laajempi ymmärrys on keskeistä ennallistoimien vaikuttavuuden kannalta
MUST-tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ihmisten ja muiden lajien toisiinsa kytkeytyvät tarpeet sekä varmistaa, että ratkaisujen ja päätösten hyödyt ja haitat jaetaan oikeudenmukaisesti ihmisten ja muiden lajien kesken. On tärkeää huomioida, että myöskään aina ihmisten ja muiden lajien edut eivät ole ristiriidassa keskenään – lajien välisten yhteyksien syvempi ymmärtäminen on tästä syystä keskeistä.
Mustissa pyrimme kyseenalaistamaan tarpeetonta vastakkainasettulua ihmisten ja muiden lajien välillä kaupunkiympäristöissä. Ekologisen kytkeytyvyyden sekä viherpeitteen määrän huomioiminen kaupunkisuunnittelussa ovat esimerkkejä konkreettisista ja mitattavista keinoista parantaa luonnon mahdollisuuksia kukoistaa kaupunkiympäristössä ja samalla edistää ihmisten hyvinvointia. Näitä toimia tehdään monessa kunnassa ja kaupungissa jo nyt. Ennallistamisasetuksen toimeenpanon yhteydessä on tärkeää varmistaa että nyt sekä tulevaisuudessa tehtävät toimet kohdentuvat luonnon hyvinvoinnin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä aktiivinen vuoropuhelu tutkijoiden ja ennallistamisasetuksen valmistelijoiden välillä on tarpeen.
Ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano herättää eittämättä myös vastustusta ja siksi laaja julkinen keskustelu ennallistamisasetuksen toimeenpanosta ja sen vaikutuksista on arvokasta ja erittäin tervetullutta. Tutkimushankkeilla on tärkeä rooli tässä keskustelussa uusimman tutkimustiedon tuottajina ja välittäjinä sekä ennallistamissuunnitelman valmistelijoiden tukena. MUST-tutkimushankkeessa olemme sitoutuneet tähän vuoropuheluun ja tarjoamaan monilajisen siirtymän näkökulman valmisteluun.
teksti Sofia Suomalainen
kuvat Roine Piirainen (1.) ja Ksenia Senkova (2.), CC0
