Toista kertaa järjestetty kaupunkien Luontofoorumi kokosi yhteen yli 600 vaikuttajaa ja luontotoimien asiantuntijaa Espooseen 5.9.2025. MUST-hanke osallistui Luontofoorumiin omalla näyttelypisteellä ja järjestämällä yhteistyössä CLC:n, Kuntaliiton ja Boost-tutkimushankkeen kanssa vuorovaikutteisen session luonnonarvomarkkinoiden kehittämisen merkityksestä kuntien luontotyölle ja elinvoimalle.

Espoon Luontofoorumi jatkoi Tampereen Luontofoorumin syksyllä 2024 käynnistämää yhteistä keskustelua luontokadon torjumisesta kaupungeissa ja kunnissa. Siinä missä viime vuonna keskusteltiin tavoitteista, tämän vuoden ohjelman keskiössä olivat kaupunkien luontotoimien onnistumiset ja hyvien käytänteiden jakaminen. Tapahtuman laaja kirjo puhujia esitteli lähes hengästyttävän määrän esimerkkejä hyvistä ratkaisuista ja kaupunkitasolla hyödynnettävistä malleista luontotyöhön. Puhujista ja yleisöstä välittynyt innostus tarttui osallistujiin. Luontofoorumissa julkaistiin myös 10 suurimman kaupungin päivitetty julkilausuma jossa kaupungit sitoutuvat entistä konkreettisempiin luontotoimiin ja yhteistyöhön vahvistamiseen eri toimijoiden kanssa.

Ohjelman kiinnostavimpiin puheenvuoroihin lukeutui Nature Based Solutions Instituten johtaja Cecil Konijnendijkin puheenvuoro. Lukuisten luonnon hyvinvointivaikutuksia todentavien tutkimustulosten ohella Konijnendijk esitteli laajasti sovellettua ja tunnettua 3+30+300-periaatettaan. Se pelkistää luontohyvinvointia tuottavan ympäristön kolmeen selkeään kriteeriin: joka ikkunasta näkyy kolme puuta, pihapiirin latvuspeittävyys on vähintään 30% ja lähin luonnonarvoiltaan rikas kohde löytyy 300 metrin päästä kotoa. Suomessa nämä kriteerit toteutuvat kohtalaisen hyvin muutamia tiiviitä kaupunkikeskittymiä ja uudisrakennusalueita lukuun ottamatta. Konijnendijkin periaate asettaa kuitenkin kriittisen minimitason, josta on tärkeä pitää kiinni myös kasvavissa kaupungeissa, joissa luonto ja kasvava rakennuskanta kilpailevat vähenevästä tilasta.

MUST-hankkeessa olemme korostaneet tarvetta huolehtia kaupunkiluonnon laadusta numeeristen mittarien ohella, ja siksi näemme erittäin tärkeäksi Konijnendijkin periaatteen luonnonarvojen rikkautta korostavan puolen. Omalla näyttelypisteellä jaoimme MUST-hankkeen politiikkasuositusta kaupunkiluonnon laadun huomioimisesta osana ennalistamistoimien suunnittelua kaupunkiympäristöissä. Erityisen tärkeäksi aihe nousee nyt kun luonnonarvomarkkinat ovat kehitteillä ja ennallistamista ja muita luonnon tilan parantamiseen pyrkiviä toimia aletaan toteuttaa myös kaupunkiympäristöissä.

Keskustelu vapaaehtoisista luonnonarvomarkkinoista ja kompensaatiosta kävi vilkkaana tilaisuudessa ja osoitti hyvin tarpeen. Tapahtuman uutisoituimpiin aiheisiin lukeutui tietojätti Microsoftin tekemä mittava vapaaehtoinen lahjoitus Luonnonperintösäätiölle. Vaikka tässä toimessa kyse ei ole varsinaisesta kompensaatiosta, suojelulahjoitus kytkeytyy välillisesti Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueille rakenteilla oleviin datakeskuksiin. Keskustelussa tämä yrityksen mittava lahjoitus herätti innostusta. Samalla – erityisesti keskustelun jatkuttua Luontofoorumin jälkeen – tämä lahjoitus on herättänyt myös kriittistä vertailua sen tuottaman luontohyödyn ja datakeskusten rakentamisen ja toiminnan aiheuttamien merkittävien ympäristö- ja ilmastovaikutusten välillä.

Ympäristöministeriö kehittää tällä hetkellä mallia vapaaehtoisista luonnonarvomarkkinoista, joilla tuetaan ja ohjataan luonnonarvomarkkinoiden kehitystä niin, että luontotoimien toteuttamiseen ja rahoitukseen saataisiin lisää voimia – ja toisaalta pyritään varmistamaan näiden toimien tehokkuus ja läpinäkyvyys.

Keskustelu luonnonarvomarkkinoista – miten aidosti kääntää luontokato luontopositiivisuudeksi?

Luonnonarvomarkkinat olivat myös aiheena vuorovaikutteisessa sessiossa, jonka järjestimme yhdessä CLC:n, BOOST-tutkimushankkeen ja Kuntaliiton kanssa. Tämä rinnakkaisessio kokosi yhteen yli 120 osallistujaa eri aloilta ja organisaatioista keskustelemaan siitä miten tehdä ekologisen kompensaation säännöistä ja luonnonarvomarkkinoista luotettavat – sellaiset jotka aidosti tukevat luontokadon luontopositiivisuudeksi.

CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen juonsi tilaisuuden ja keskustelun alustivat BOOST-tutkimushankkeen Panu Halme (yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto), ja Emma Luoma (johtava asiantuntija, Akordi), CLC:n kehitysjohtaja Juha Turkki, Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen ja Ympäristöministeriön yksikön johtaja Emma Terämä.

MUST-tutkimushankkeen Valtteri Aaltonen ja Kari Jalonen vastasivat tilaisuuden vuorovaikutteisesta osuudesta, jossa tilaisuuden 120 osallistujaa keskustelivat ryhmissä ja verkkopohjaisella alustalla luonnonarvomarkkinoiden mahdollisuuksista ja haasteista. Yleisökeskustelun pohjalta Tuuli Kaskinen juonsi paneelikeskustelun, jossa ääneen pääsivät Lassila Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Niina Elomaa, One Planetin toimitusjohtaja Emma Kari ja Porin kaupungin ympäristösuunnitteluyksikön päällikkö Seppo Salonen. Yleisön näkökulmia tuotiin keskustelualustalta paneelikeskusteluun; vuoropuhelu soljuikin rikkaana ja toivomme, että kaikki tilaisuuteen osallistuneet saivat mukaansa uusia ajatuksia ja kontakteja.

Rinnakkaissessiossa – ja muuallakin Luontofoorumin ohjelmassa – nousi erittäin kiinnostavasti esiin viimeaikainen kehitys luonnon monimuotoisuuden mittarien kehityksessä. Ainakin maankäytön suhteen BOOST-tutkimushankkeessa kehitetty luonnonarvohehtaari näyttää olevan vakiinnuttamassa paikkansa mittauskelpoisena ja keskustelulle hyödyllisenä yksikkönä. Myös Ympäristöministeriön Emma Terämä korosti omassa puheenvuorossaan luonnonarvohehtaarin käyttökelpoisuutta luonnonarvomarkkinoiden ja muiden luontokatoa maankäytössä hidastavien toimien valmistelussa, myös Suomen ulkopuolella.

Sessio valotti osaltaan myös niitä jännitteitä, joita keskusteluun luonnonarvomarkkinoista ja ekologisesta kompensaatiosta nivoutuu. Tavoite markkinaehtoisten toimien sekä yritysten ja yksilöiden tekemien investointien ja lahjoitusten valjastamisesta on eittämättä innostava, mutta nostaa esiin uusia kysymyksiä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii aiemmin mainittu Microsoftin lahjoitus Luonnonperintösääätiölle, jonka turvin Uudellamaalla suojellaan pysyvästi 300 hehtaaria metsäluontoa. Tämän merkittävän luontohyödyn yhdistäminen suunnitellun datakeskuksen rakentamisen ja toiminnan kiistatta suuriin ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin on mutkikasta ja vaatii sekä uusien ratkaisujen kehittämistä että laajaa keskustelua ja tekemällä oppimista.

Onnistuneet luontotoimet vaativat moninäkökulmaista lähestymistapaa

Onnistuneet luontokatotoimet vaativat eri näkökulmien esiin tuomista, sekä niiden välisten jännitteiden tunnistamisen ja purkamista. Dipolissa päivän aikana nähdyt esimerkit vaikuttavista luontotoimista osoittavat, että kun nämä jännitteet parhaimmillaan saadaan valjastettua yhteiskunnan kehittämisen ja kaikille parempien kaupunkien kehittämiseksi, tuloksena voi parhaimmillaan olla merkittäviä saavutuksia luonnon ja ihmisen yhteishyvinvoinnin edistämisessä. Tämä vaatii kuitenkin rikasta keskustelua ja aiheisiin syventymistä yhdessä.

MUST-hankkeessa teemme tätä työtä dialogistenmenetelmien avulla. Moninäkökulmaisen vuoropuhelun arvo nousee esille eriyisesti tilanteissa, joissa on tarpeen sovittaa yhteen useita eri näkökulmia ja tarpeita. Se mahdollistaa myös päätöksenteossa usein kuulematta jäävien äänten kuten muiden kuin kaupunkien ihmisasukkaiden tarpeiden ja oikeuksien nostamisen mukaan keskusteluun. Tälle vuorovaikutukselle ja moninäkökulmaiselle keskustelulle on myös jatkossa syytä varata riittävästi tilaa, sillä luontokato ilmiönä että ihmisen toiminnan vaikutukset ovat monimutkaisia. Tämän monimutkaisuuden huomiointi on vaikeaa, mutta välttämätöntä tehokkaiden ja laajasti hyväksyttyjen ratkaisujen löytämiseksi.

Kaupunkien luontofoorumit ovat osoittaneet että moninäkökulmaiselle keskustelulle on yhteiskunnassamme sekä aito tarve että halua. Tämän hetken päätöksillä on valtavasti merkitystä sille millaisen luonnonperinnön jätämme tuleville sukupolville kuten Aurora Ståhlberg, Nuorten Agenda 2030 ilmasto- ja luontoryhmä NUOLI:sta muistutti kuulijoita foorumin loppupuolella. MUST-tutkimushankkessa jatkamme eri näkökulmia yhteen tuovan keskustelun edistämistä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Toivomme että keskustelu jatkuu vireänä ja odotamme innolla jatkoa vuoden 2026 Luontofoorumissa, Lahdessa!

Kirjoittajat: Kari Jalonen, Valtteri Aaltonen,

Tekstin editointi: Sofia Suomalainen

Kansikuva: Kerttu Penttilä