Tehdään yhdessä lyhyt harjoitus. Kehotan sinua sulkemaan silmäsi hetkeksi ja muistamaan erityisen puun elämästäsi – puun, joka erottuu muista. Kuvittele se niin elävästi kuin pystyt. Missä tämä puu on? Miltä näyttää? Miltä sinusta tuntuu, kun lähestyt sitä? Mitä kuulet, haistat ja tunnet, kun seisot sen vieressä? Mitä muistoja tai tunteita tämä puu herättää sinussa?
Tämä yksinkertainen harjoitus on ote MUST-tutkija Kaisa Vainion väitöstilaisuuden lectiosta. Harjoitus paljastaa meistä jotain universaalia: monet meistä tuntevat syvän yhteyden puihin. Tämän yhteyden juuret voivat olla ihailussa, hoivaamisessa, nostalgiassa tai jopa rakkaudessa.
Puiden materiaaliset hyödyt tuntee hyvin jokainen suomalainen. Mikä on vähemmän tunnettua, on se miten puihin liitettävät arvot näkyvät ihmisen elämässä, arjessa ja maailmankuvassa.
Väitöskirjatutkimuksessaan Vainio pureutui puiden ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen jokapäiväisessä elämässä. Vainio sai tukea analyysilleen puuteemaisesta nykyrunoudesta, itämerensuomalaisesta kansanperinteestä ja globaaleista puumyyteistä.
Kulttuuristen puumyyttien voidaan edelleen nähdä vaikuttavan nykyihmisen ajatteluun, sillä myyttejä toistetaan ja toisinnetaan uusissa tarinoissa. Vainio nostaakin väitösluennossaan esiin esimerkkejä J.R.R Tolkienin Keskimaa fantasiamytologiasta, joka lainaa tunnetusti myös Kalevalasta.
“Näiden kirjoitusten oli tarkoitus yhdistää moderni ihminen uudelleen ihmisen sisäiseen ja kulttuuriseen maisemaan ja vaikuttaa siihen, miten olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten, maiseman ja luonnon kanssa”, Vainio selventää.
Vainion mukaan puu voidaan nähdä vertauskuvana, jonka avulla kuvataan tietoisen ihmisyyden syntyä, kulttuurin luomista ja ihmisen suhdetta maailmaan. Puulla ja ihmisellä on siis jonkinlainen olennainen ja läheinen suhde: ihmisen tietoisuuden syvimpiä kysymyksiä kuvataan juuri puun symboliikalla.
“Puut tarjoavat ihmisille ainutlaatuisia mahdollisuuksia yhteyden kokemiseen – yhteyteen muihin lajeihin, luontoon, esivanhempiimme ja jopa sisimpäämme. Ne voivat ilmentää arvojamme, uskomuksiamme ja identiteettiämme. Kodin, työpaikan ja ihmissuhteiden vaihtuessa puut ovat kiinteitä, mikä tarjoaa meille jatkuvuuden ja maadoittumisen tuntua”, Vainio kertoo.
Tutkimukseen haastateltujen ihmisten puukertomuksissa näkyi suuri huoli lempipuiden kohtalosta. Ihmiset ovat valmiita tekemään kaikenlaista varjellakseen heille tärkeitä puita. Tätä käyttäytymistä ei ohjaa niinkään järkisyyt, vaan tunne – oli se sitten kiintymystä, arvostusta, pelkoa tai kunnioitusta.
Vainion tutkimus osoittaa, miten puilla on tärkeä rooli mielekkään ja terveellisen ympäristön luomisessa ihmiselle, puhumattakaan muista lajeista. Vainio painottaakin että siksi ei ole samantekevää, miten kohtelemme elinympäristöjemme puita.
”Edistämällä dialogisempia, vastavuoroisia suhteita puiden kanssa voimme alkaa purkaa ihmisen ja luonnon välistä eroa. Sen sijaan, että katselisimme puita pelkästään niiden hyödyllisyyden vuoksi, voisimme sen sijaan nähdä ne tämän planeetan kumppaneina ja yhteisasukkaina, jotka ansaitsevat huolenpitoa ja solidaarisuutta.”
Puiden rooli voi kasvaa tulevaisuuden kaupunkiympäristön suunnittelussa sekä ihmis- että luontolähtöisesti. Luontolähtöisessä suunnittelussa lisäämme kaupunkivihreän määrää, jotta luonnon monimuotoisuus voisi paremmin. Ihmislähtöinen suunnittelu voi kehittää viheralueita siten, että myös ihmiselle löytyy kiintopisteitä levähtää, rentoutua, luoda muistoja, jäsentää ajatuksia ja arvoja sekä saavuttaa yhteys luontoon. Puut ovat tähän oivallinen kumppani, sillä meillä ihmisinä on jo taipumusta kääntyä puiden puoleen niin materiaalisissa kuin emotionaalisissa tarpeissamme.
Monia päätöksiä ja valintoja tehdään jossain toisaalla – kaupunkisuunnittelun, viheralueiden hoidon ja metsänhoidon tasolla. Puut ovat kuitenkin jokaisen meidän lähellämme arkisissa ympäristöissä. Siksi meidän on tärkeää vaalia niiden toimijuutta, hoitaa, säästää ja istuttaa niitä tulevaisuutta ajatellen. Se on lahja luonnolle, itsellemme ja tuleville sukupolville.
Tämä blogi on tiivistetty versio Kaisa Vainion väitös lectiosta. Koko lectio on katsottavissa tästä linkistä.
Teksti: Kaisa Vainio
Tekstin editointi: Kaisa Vainio ja Sofia Suomalainen
Kuva CC0): Roine Piirainen
