MUST-tutkimushankkeessa haluamme tuottaa monilajista tiedettä ja asiantuntijuutta entistä vaikuttavammin. Tutkijatohtori Valtteri Aaltonen avaa samaistuttavuuden kokemuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia monilajisuuden edistämisessä.

MUST-tutkimushankkeessa edesautamme ajattelutavan muutosta, jossa yksinomaan ihmisen (tai joidenkin harvojen ihmisten) etu ei ole päätöksenteon ja yhteiskunnallisen muutoksen lähtökohta. Jatkamme edeltäneiden sukupolvien sekä paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden työtä kukoistavan, monilajisen yhteiselon saavuttamiseksi.

Valitettavasti ihmisen tunnistaminen yhdeksi eläimeksi muiden eläinten joukossa on monimutkainen asia. Yhtäältä ihmisten kehystäminen yhdeksi “organismiksi”, “eläväksi olennoksi”, “otukseksi” tai “eläimeksi” muiden elämänmuotojen joukossa on vasta vähitellen hahmottuva käsitys tieteellisessä keskustelussa (kts. Alhanen 2013 ja esim. John Deweyn Experience and Nature tai Art as Experience; Haraway 2016). Toisaalta samalla joitain ihmisryhmiä kohdellaan epäoikeudenmukaisella ja huonolla tavalla – “kuin eläimiä” (Kim 2015).

Haasteenamme on siis luoda edellytykset kaikkien ihmisten hyvinvoinnille ja samalla myöntää ihmisen olevan osa luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tämä pitäisi toteuttaa tavalla, jossa ihmislähtöisyys väistyy ja tarjoaa tilaa kukoistaville ekosysteemeille, eli eri elämänmuotojen vuorovaikutuksesta syntyvälle yhteistyölle ja uudistumiselle.

Ihmislähtöisyys on syvällä tieteiden ja asiantuntijuuden rakenteissa. Esimerkiksi perinteisessä luonnonsuojelussa voidaan esittää kysymys siitä, mikä on pienin riittävä populaatio tietyn eläimen tai kasvin jatkuvuuden säilyttämiseksi, kun ihminen hyödyntää ympäristöä tai muita eläviä olentoja ihmiskeskeisen toimintansa tilana ja resurssina. Vastaava tilanne pätee myös sellaisilla tieteenaloilla, joissa ei tehdä suoraan empiiristä työtä luonnon monimuotoisuutta ilmentävien otusten keskuudessa.

Merkittävä ongelma on myös se, että monet yhtäaikaiset yhteiskunnalliset ja ympäristökriisit ylläpitävät kiirettä ja pelkoa tulevaisuudesta. Tämä johtaa toivottomuuteen ja kyvyttömyyteen löytää uusia lähestymistapoja eri aloilla vallitseviin käytäntöihin.

Ajattelu- ja toimintatapojen muutos kohti monilajista hyvinvointia ei voi kuitenkaan tapahtua vain yhdellä alalla. Sen on tapahduttava monialaisesti ja pian.

Kaunokirjallisuudesta apua vaihtoehtojen tunnistamiseen

Vaikka ihminen on vain yksi elävä olento osana luonnon monimuotoisuutta, viimeaikaisen antropologisen ja arkeologisen tutkimuksen perusteella luovuus on ominaispiirre, joka voidaan liittää erityisesti ihmisen historiaan (Graeber ja Wengrow 2021). Ihminen on historiansa aikana luonut monenlaisia järjestelyjä, saanut ravintonsa erilaisista lähteistä, tuhonnut, unohtanut ja oppinut uudelleen. Meillä on siis toivoa.

Lukeminen on suuri apu vaihtoehtojen löytämisessä, luovassa ajattelussa ja uuden opettelussa. Erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen tarjoaa meille vaihtoehtoisia ajattelutapoja ja mahdollisuuksia oppia uutta. Lukemalla tarinoita menneistä, tulevista tai vaihtoehtoisista maailmoista, sekä henkilöistä ja näiden kokemuksista lukija voi kokea tai oppia samaistumista. Lukemalla voimme heittäytyä toisten hahmojen asemaan ja päästä kokeilemaan uusia ajatuksia kirjailijan luomassa maailmassa – ikään kuin opettelisi polkemaan pyörää apupyörien avustuksella.

Keräsimme tämän kirjoituksen loppuun monilajisen siirtymän kannalta oleellista suomenkielistä ja kansainvälistä kaunokirjallisuutta sekä tarinallista tietokirjallisuutta, joka voi edesauttaa ajattelutapojemme muutosta. Blogitekstin kirjalista ei ole valmis, vaan päivitämme sitä säännöllisesti. Voit ilmoittaa meille monilajisen siirtymän kirjavinkkisi (valtteri.aaltonen@helsinki.fi).

Nuoret tutkijat kokoontuvat edistämään monilajista oikeudenmukaisuutta

Jo olemassa olevat kaunokirjallisuuden ja tietokirjojen tarinat eivät kuitenkaan riitä. On kirjoitettava myös uusia.

Tästä syystä MUST-hankkeen nuoret tutkijat ovat kirjoittamassa omista kokemuksistaan tutkimusartikkelia. Artikkelissa eri aloilta tulevat maisteriopiskelijat, väitöskirjatutkijat, tutkijatohtorit ja muut nuorempaa sukupolvea edustavat tutkijat kuvaavat, kuinka he löysivät monilajisen oikeudenmukaisuuden teeman ja liittyivät mukaan monilajista siirtymää tavoittelevaan yhteiskunnalliseen liikkeeseen.

MUST-hankkeen nuoret tutkijat myös kohtaavat säännöllisesti ja jakavat kokemuksiaan sekä tarjoavat toisilleen inspiraatiota ja ideoita monilajisesta siirtymästä. Nuorten tutkijoiden kirjoitusyhteistyön ja kuukausitapaamisten tavoitteena on löytää ja tarjota mahdollisuuksia samaistumiseen ja vertaistukeen. Vuoropuhelu, yhteisössä toimiminen ja yhdistävien siteiden luominen ovat tärkeitä käytäntöjä ihmisen ja luonnon monimuotoisuuden, hyvinvoinnin ja kukoistavan tulevaisuuden luomiseksi.

Avaamme syksyllä 2024 nuorten tutkijoiden tapaamiset myös muille aiheen parissa työskenteleville tutkijoille maisteriopiskelijoista tuoreisiin tohtoreihin. Tapaamme ensimmäisen kerran tiistaina 10.9.2024 klo 10. Haluaisitko liittyä mukaan MUST-hankkeen nuorten tutkijoiden tapaamisiin? Ole yhteydessä tutkijatohtori Valtteri Aaltoseen valtteri.aaltonen@helsinki.fi.

Suomenkielistä kirjallisuutta

• Auvinen, S. (2021) Kaltainen valmiste
• Gustafsson, L. (2023) Mikään ei todella katoa
• Gustafsson, L. (2016) Korpisoturi
• Mustill, T., ja Hartikainen, T. (2022) Kuinka puhua valasta: tutkimusmatka eläinten viestinnän tulevaisuuteen.
• Kauppinen, J. (2021) Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija.
• Kauppinen, J. (2019) Monimuotoisuus.
• Koivisto, A. (2024) Elämä eläinten kanssa.
• Kytömäki, A. (2020) Margarita
• Kytömäki, A. (2014) Kultarinta
• Sinisalo, J. (2000) Ennen päivänlaskua ei voi
• Sinisalo, J. (2011) Enkelten verta
• Sitra (Useita tekijöitä) (2022) 2040 – Tarinoita demokratian tulevaisuudesta
  
• Tsing. A. L. (2020) Lopun aikojen sieni: Elämää kapitalismin raunioissa.
• Turpeinen, I. (2023) Elolliset

Kansainvälistä kirjallisuutta

• Mustill, T. & Brolin, Å. 2022. Att prata val: Hur artificiell intelligens kan förändra vår kommunikation med djur. Stockholm: Modernista.
• Mustill, T. 2022. How to speak whale: A voyage into the future of animal communication. London: William Collins.
• Tsing, A. (2015) The Mushroom at the End of the World: On the Possibility of Life in Capitalist Ruins. Princeton University Press.
• Robinson, K., S. (2020) The Ministry for the Future. Orbit Books.

Teksti: Valtteri Aaltonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Kuva: Pauliina Rautio